tiistai 11. marraskuuta 2014

Syyskuvia ja isänpäivää

Terveiset Baijerista! Kuusi viikkoa jouluun ja talvesta ei ole tietoakaan. Viime viikolla saimme nauttia vielä kahdenkymmenen asteen lämpötiloista. Lapset odottavat jo lunta ja joulua kovasti. Toivottavasti saamme tänäkin vuonna viettää joulua perheen kesken. Synttärikakun kynttilöitä puhaltaessa tytär taisi toivoa, että saisi vaarin ja enon tänne jouluksi, kuten viime jouluna. Joulu ei varmaan tule olemaan yhtään sen helpompi kuin viime vuonna, kun äitiämme ei enää ole. Äitini oli jouluihminen ja hänelle oli tärkeää, että koko perhe on jouluna kasassa.   


Isänpäiväkin tuli ja meni. Olin koko viime viikonlopun koulutuksessa ja sieltä kiirehdin suoraan konserttiin, jossa myös poikani soitti kitaraa. Kylmät väreet menivät pitkin käsiäni, kun poikani soitti täydelle kahden sadan hengen salille yksin lavalla! Miehelleni toin isänpäivälahjaksi tuliaisia reissusta ja isälleni lähetin Sorelin talvikengät. Meillä on koko perheellä Sorelit ja en niitä mistään hinnasta toisiin vaihtaisi. Toivottavasti niille on piakkoin käyttöäkin! :)

Alla syyskuvia, joita räpsimme miehen kanssa pari viikkoa sitten lapsista. Ja piti tietysti räpsiä pari kuvaa myös vaarin uusista kengistä. :)




























































Rentouttavaa marraskuuta teille toivoen,


lauantai 1. marraskuuta 2014

Barbie goes Paris -synttärit

Huh, kermaiset pyhäinpäivän terveiset Baijerista! Juuri saimme tyttären Barbie-synttärit pakettiin. Juhlat oli ehkä parhaat, mitä olen koskaan järkännyt ja näitä oli myös kiva tehdä. Loma on sujunut kivasti synttäreitä puuhastellessa. :) Tytär halusi Barbie-synttärit ja se tuntui minusta jokseenkin vastenmieliseltä ajatukselta, joten ehdotin, että voisimme yhdistää siihen Pariisin, olemmehan molemmat Pariisi -faneja. :) Se sopi mainiosti tyttärelle, joten ei muuta kuin suunnittelemaan. Kakku onnistui tänä vuonna enemmän kuin hyvin! Ikinä ennen en ole kakun tekoa jättänyt synttäriaamuun, mutta tänä vuonna oli pakko, sillä se ei kaikessa komeudessaan olisi meidän jääkaappiimme mahtunut. 

Tuntui, kuin äitini olisi katsonut selkäni takana ja vartioinut jokaista hetkeä juhlissa. Omistankin nämä juhlat hänelle. Äiti haaveili aina, että pääsisi käymään Pariisissa, mutta hän ei koskaan sinne päässyt. Hän rakasti kauniita asioita ja leipomistaitonikin olen häneltä perinyt. 

Näiden kuvien myötä: rauhallista pyhäinpäivän iltaa teille kaikille! 















































































































































Muistetaan tänään rakkaitamme, jotka eivät enää joukossamme ole,