Pikaista päivitystä...

Tästä tulikin lyhyempi päivitys, kuin kuvittelin, sillä bloggeri ei suostu lataamaan kuvia. Plääh. Tuli näköjään sitten tahaton pidempi blogitauko. Viime viikonloppu oli kiireinen, oltiin ystävän luona syömässä koko perhe ja minä kävin toisen ystävän kanssa Oktoberfesteillä.  Viikolla kävin kangasostoksilla pariinkin otteeseen ja olen tehnyt tilkkupeittoja. Ompeluinspikset tulee käyttää välittömästi hyödyksi ja niin olen siis tehnytkin :)


Tänään olen heilunut jumppahousut ja villasukat päällä koko päivän, ehtimättä edes ulos. :( Talo on nyt kuitenkin siisti kuin mikäki palatsi ja nyt voi huokaista hetken. Viikko oli todella suurien tunteiden sävyttämä, sillä kuopuskin aloitti tarhan. Voi meitä äitejä! 


Huomenna koitan, josko saisin kuvia teillekin tilkkupeitoista. Blogin ulkomuotoakin muuten muutin. Tykkään kovasti!

Suloisia unia kaikille blogin lukijoille!

Neulatyyny ja sohvamietintää

Tein äidilleni uuden neulatyynyn, kun hänen vanhansa matkasi vahingossa mukanani Saksaan ja se näytti olevan jo tosi huonossa kunnossa ja neulatkin ruosteessa :) Päähän tein renksun, että voi laittaa jonnekin roikkumaan, jotta ei aina ole hukassa, kun jotain tarvitsisi tehdä. 

Eilen pesin - taas vaihteeksi - sohvan päällisiä ja huomasin, kuinka huonossa kunnossa meidän sohva on. Päällisen olen ommellut monesta kohtaa ja toisesta istuintyynystä on vetoketju rikki. Onneksi saa vielä sen kiinni, mutta kohta alkaa olemaan entinen koko sohva. Nyt saisi Ikeasta Ektorpia alle 300 euron, mutta en tiedä, onko se hyvä meille. Halpahan se olisi ja päällisten pesu jatkuisi. Impressionenista olen katsonut yhtä sohvaa jo kauan, mutta se on yli 1000 euroa... Ihanstun niin helposti valkoisen ja vaaleanpunaisen yhdistelmiin lehdissä ja siihen Ektorppi olisi ihan omiaan. Toinen sohva on taas linjakas ja siinä on hieman luksusta. Sellaista ei varmaan ole ihan joka kodissa. En tiedä. Sohva nyt on kuitenkin pienin meidän mietinnöistä. Mukava mietintä kuitenkin ;)

Mies meneepi työporukan kans tänään Oktoberfesteille, joten minulla tiedossa ilta yksin lasten kanssa. Tai no, tulee pojan tarhakaveri meille leikkimään tarhan jälkeen :) Ehkäpä minäkin pääsen tällä viikolla katsastamaan, minkälaiset festit siellä tänä vuonna on...

Neulatyynyn tein samasta kankaasta, josta tein jokin aika sitten tyynynpäälliset äidilleni.

Uudessa Country Living -lehdessä oli ihana ranskalaistyylinen koti. Paljon valkoista ja hieman vaaleanpunaista. Joka prinsessan unelma :) 

Makoista syyspäivää!

Kahvi piristää?

Tällä viikolla on ollut kyllä  niin sanotusti puhti pois. Eikä vain minulta vaan mieheltä myös. Tämä asioiden päässä pyörittely on kyllä vihon viimestä hommaa! Kahvia on tullut juotua ihan liikaa ja olenkin nyt tehnyt itselleni rajoitteen, että aamukahvin lisäksi saan juoda päivässä vain yhden erikoiskahvin. Meillä on n. 4 vuotta vanha kahvikone, Tassimo, joka on kyllä tosi kätevä. Sillä voi tehdä Latteja, cappuccinoja, teetä, kaakaota tai vaikka vain kuumaa maitoa. Minun suosikkini on Latte Macchiato, joka tehdään isoon lasiin. Parasta siinä on ehdottomasti päällä oleva vaahto!

Kahvi tulee lasiin kerroksittain siten, että maito jää alimmaksi ja vaahto päällimmäiseksi.

Parasta on, kun ripottelee vaahdon päälle ruskeaa sokeria (en tiedä, miksi se maistuu kaikista parhaimmalle...). Kyytipoikana viikolla leivottua pullaa ja luumupiirakkaa. Pari omenapiirakkaa loppui heti alkuunsa, kun viikolla kävi vieraita.

Tästä ihanuudesta kannattaa nauttia :)

Tänään pitäisi vielä kipaista lenkille, jotta saan viikon lenkkimäärän täyteen. Laskeskelin muuten yksi päivä, että kävelen joka viikko ilman juoksulenkkejä vähintään 20 km kulettamalla lapsia tarhaan ja käymällä kaupassa. Se on kyllä hyvää hyötyliikuntaa ja helpottaa oloa, jos joskus jää juoksulenkki väliin :)

Aurinkoista viikkoa lukijoille! (tänne ei tunnu syksy tulevan, kun vieläkin on mittarissa 20 astetta...)

Pariisin kuvia ja blogipohdintaa

Tässäpä teille näitä kuvia Pariisin lomalta parin vuoden takaa. Olen pienestä tytöstä asti unelmoinut, että pääsisin käymään Pariisissa ja pari vuotta sitten vihdoinkin pääsin. Kaikki oli juuri sellaista, kun olin kuvitellut! Oikeasti unelmien kaupunki. Kaikki on niin kaunista. Kaikki tehdään tyylillä. Hienostuneisuus näkyy ihan kaikessa. Suosittelen mitä lämpimimmin :)

Blogin päivittely on jäänyt vähän vähälle tässä arjen tohinassa. Tulevaisuutemme on edelleen auki. Emme oikeasti osaa tehdä päätöksiä. Vanhempani ovat käyneet katselemassa meille taloja Suomesta, mutta mikään ei ole tuntunut oikealta ja hyvältä. Minulla on tietty kuva siitä, millaisen talon haluan sekä ulkoa että sisältä ja sellaisia ei varmaan montaa ole :) Rakentaminen on tietysti yksi vaihtoehto, mutta en tiedä, onko se meidän juttu. Silloin saisi sellaisen kun haluaa, mutta se prosessi on niin mahdottoman pitkä. Taloasia ei ole meidän ainut huoli, sillä sitä ennen pitäisi saada asiat järjestykseen täällä ja siinähän riittääkin hommaa. Muutosta nyt puhumattakaan.  Siksi en tiedä, onko enää mielekästä jatkaa blogin pitämistä, kun ei ole oikein aikaa saatikka inspiraatiota. Mutta katson nyt vähän aikaa, josko into taas löytyisi. Ja jos ei, niin tulen teille kertomaan blogin lopettamisesta, jos siihen päädyn.

Mutta nyt tähän unelmakaupunkiin:

Yksi Pariisin parhaista asioista on tunnelmalliset katukahvilat. Niissä me ahkerasti istuimmekin joka kadun kulmassa :) Ihana tapa fiilistellä kaunpungin menoa!

Montmartren kukkula eli taiteilijoiden kukkula on ehdottomasti suosikkipaikkani Pariisissa! Siellä on hurjan paljon taitelijoita, jotka maalaavat ja myyvät töitään. Lisäksi siellä voi maalauttaa itsestään muotokuvan. Me piirrätimme lapsista lyijykynätyön ja se on meillä nyt ikuisesti muistona. Täällä kannattaa ehdottomasti vierailla.

Pieniä romanttisia kujia ja jyrkkiä portaita löytyy joka paikasta. Täällä on helppo eksyä :)

Tällaisia ruokalistoja ei näe ihan joka paikassa...

Kapeat vanhat kujat on ihanan romanttisia ja tunnelmallisia.

Pieniä suklaapuoteja laihduttajien kiusaksi löytyy paljon :) Tuolta löytyi tuliaisia kotiinviemisiksi. Ainoa ongelma on valinnanvaikeus...

Torilta teki mieli ostaa sieniä ihan vain siksi, että ne olivat niin kauniisti esillä vanhoissa vaunuissa.

Iltapalaksi leivoksia läheisestä leipomosta. Onneksi lentokone ei sakota ylikiloista, jotka kantaa vyötäröllä paluumatkalla ;)

Lopuksi haluan kirjoittaa teille pätkän laulusta (löytyy Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen Mysterion levyltä), jota olen viime aikoina paljon kuunnellut, ja josta saa aivan ihmeellistä voimaa:

"Siis älä pelkää, kun jokin muuttuu: 

Matkaan jo lähde tässä on tie. 

Jumala antaa sen mitä puuttuu. 

Lävitse kaiken Hän sinut vie."

Totisesti tähän me luotamme ja odotamme, mitä tulevaisuus tuo. 

Turvallista viikkoa!

Kahvitellaanko?

Niinhän sitä taas vuosi vierähti ja yksi vuosi tuli lisää :) Tänään on siis syytä kahvitella. Poika kysyi aamulla, että eikö äiti kukaan ole tehnyt sinulle kakkua :D Ei ole kakkua, mutta kahvikuppeja oli mies ostanut synttärilahjaksi. Olin näitä katsellut ja kaksi lautasta toin "tuliaisina" Suomesta. Nyt kokoelma kasvoi neljällä lautasella ja kuudella kahvikuppiparilla. Minusta nämä ovat koskettavan ihania ja herkkiä... Kyllä kelpaa kahvitella. Näinä juhlapäivinä sitä aina miettii, mitä elämässä on tapahtunut ja en ainakaan voi valittaa, vaikka mieli joskus apea onkin. Minulla on suurta aihetta kiitokseen, olenhan saanut elämässä lähes kaiken, mistä olen pienenä unelmoinut. Prinsessahäitä vietettiin reilu kuusi vuotta sitten, kaksi upeaa ja suurenmoista lasta, tutkinnon rutistaminen loppuun ja viisi vuotta ulkomailla. Enää yksi suuri unelmani on toteutumatta, nimittäin oma talo. Luulen, että sekin voi olla pian totta. Tänään en katso siihen, mitä minulta puuttuu, vaan siihen, mitä kaikkea olen jo saanut. 

Luulen, että palaset ovat alkaneet loksahtaa paikoilleen. Ihan kaikki ei vielä selvää ole, mutta esim. lasten tarhan suhteen on päästy jo aika pitkälle. Ylpeänä voin kertoa teille kaikille, että kuulin poikani ( 4 vuotta) sanovan kahdeksan sanan lauseen saksaksi! Tyttärellä on hellyyskausi menossa. Sunnuntain pyörälenkillä hän sanoi: "Isi?". Mieheni vastasi: "Niin?" Jolloin tyttäreni otti isäänsä kädestä kiinni ja sanoi: "Minä rakastan sinua". Joidenkin mielestä em. lause kokee inflaation, jos sitä sanoo usein. Meillä sitä ei säästellä, jokainen päivä on rakkauden arvoinen!

Lahjuksia :)

Tämän viltin ostin Pentikin alesta kesällä. Sopii hyvin olohuoneen sohvalle. Laskin muuten yksi päivä, että meillä on 7 vilttiä :D Ompahan, mistä valita. 

Rakkautta päiväänne!

Mökkireportaasia

No niin, vihdoinkin laitan näitä mökkikuvia. "Remontti" oli nopea, kesti yhteensä reilu kaksi vuorokautta. Lapset jätimme mummulle ja ukille hoitoon pariksi yöksi ja ikävä oli niin kova, että oli pakko tehdä kaikki vauhdilla, että pääsimme äkkiä lasten luo takaisin (eivät ole ennen olleet yöhoidossa missään...) :) Yöunet olivat viiden-kuuden tunnin luokkaa, yömyöhään maalasimme ja aamulla aikaisin nousimme jatkamaan. Onneksi Suomessa on kesällä valoisat yöt! Vielä jäi paljon tehtävää, mutta olemme tosi tyytyväisiä tämän hetkiseen tuotokseen :)

Meidän pitäisi nyt miettiä, että missä haluamme jatkossa asua. Miehellä loppuu nykyisessä firmassa työt, mutta mahdollisesti olisi töitä Münchenistä tarjolla. Samoin saattaisi tarjoutua töitä Amerikasta... Suomikin voisi olla yksi vaihtoehto. Ajattelimme aina, että jos miehellä tässä firmassa työt loppuu, niin totta kai lähdemme Suomeen. Päätös ei kuitenkaan olekaan niin helppo. Olemme jo aikalailla Saksaan juurtuneet ja lasten tarha on sen verran loistava, että mietityttää heitä sieltä pois ottaa. Vaikea on ratkaisu, mutta kuten jo edellisessä postauksessa sanoin, niin luotan täysin Jumalan johdatukseen ja siihen, että hän näyttää meille oikean polun, vaikka se olisi vähän ahdaskin.

Mutta nyt näitä kuvia:

Kuistilla maalasimme ikkunanpielet sekä seinät. Yläpuolen paneeli valkoisella ja alapaneelit siniharmaalla. Uuden laskosverhon tilasin Ellokselta.

Kuistilla on vanha tuohikontti, joka sopii tunnelmaan kuin nakutettu. Hankinta listalla olisi valkoinen penkki eteiseen.

Kuistin jälkeen on välieteinen, josta lähtee portaat yläkertaan. Portaat maalasimme valkoisella öljymaalilla ja seinät siniharmaalla. Portaat olivat ennen punaiset, joten tila keveni huomattavasti!

Olohuoneessa maalasimme kaikki puolipaneelit siniharmaalla. Uuni maalattiin valkoisella maalilla. Sohva sai suojakseen tekemäni tilkkupeitteen ja siihen sopivan tyynyn.

Olohuoneeseen tuli sohvapöydäksi vanha perunalaatikko (jota pesin aika ahkerasti ;) ja sen päälle kaksi koristelyhtyä.

Olohuoneeseen tuotiin yläkerrasta 50-luvun senkki, jonka päälle tilasin Ellokselta pöytälampun. Nojatuolit ostin kirpputorilta ja päällystin ne valkoisella koristeellisella kankaalla. Miehen kanssa hiottiin käsinojat ja sitten mies vahasi ne antiikkivahalla. Upeat, ellen sanoisi! Tekemäni puput istuvat nyt toisessa tuolissa.

Uunin eteen löysi paikkansa kukkatuoli, johon ensi kesänä tuleepi jokin yrtti.

Olohuoneeseen löytyi varastosta vanha puupöytä sekä neljä tuolia, jotka maalasin valkoiseksi pariin kertaan. Olohuoneen kolmeen ikkunaan tilasin kaikkiin samanlaiset luonnonvalkoiset pitkät verhot.

Keittiössä maalasimme niin ikään puolipaneelit siniharmaalla maalilla. Kaikki väliovet maalasimme valkoiseksi ja keittiön kaapit samalla sävyllä.

Keittiön ruokapöydän tuolit päällystin uudella luonnonvalkoisella kankaalla.

Ensi kesän urakkana olisi yläkerran laittaminen ja laittioiden uusiminen koko mökissä. Pienin askelin saadaan kuitenkin mökistä meidän näköinen ja oloinen :)

Toivotan paljon iloa päiväänne!

Lomilta palailtu

Loma oli tosi ihana. Mökillä saatiin hurjasti kaikkea tehtyä ja haikein mielin palasimme kotiin. Kotiinpaluu-uutiset eivät kuitenkaan ole olleet mitään mukavia ja tässä on nyt kaikenlaista pohdittavaa... Se verran voin kertoa, että saattaa olla, että siirtolaisrouvan päivänä loppuvat jo tämän vuoden puolella. Paljon on mietittävää esim. lasten tarhan suhteen ja punnittava kahden maan hyviä ja huonoja puolia. Tällä hetkellä tuntuu, ettei hyvää ratkaisua ole, mutta luottavaisin mielin käännämme katseen Herraan ja odotamme, mikä olisi meille se paras tie kulkea.

Blogin päivittäminen saattaa nyt kärsiä, mutta jos käy niin, että pääsen sisustamaan uutta kotia, niin vauhti sitten varmasti kiihtyy :)

Sain loma aikana Valkoisen Verannan Sannalta tämän ihanan tunnustuksen. Kiitos kovasti! Olen tästä erittäin otettu!

Jossain vaiheessa, kun jaksan, niin laitan mökistä kuvia!

Aurinkoista viikkoa kaikille ja pidetään lippu korkealla!