Polka dot meets pirate -party :)

Huiii! Nyt on toisetkin pojan juhlat juhlittu! Tänään oli tarhan tytöt kylässä ja tein sitten merirosvojuttujen lisäksi punaista ja pilkkua koristeeksi. Kokonaan en halunnut juhlia punaisesta, kun kuitenkin nämä olivat pojan juhlat, vaikkakin vain tyttövieraille :) Olin erittäin tyytyväinen kaikkeen värkkäilyyn. Kovasti ahersin kolme viikkoa molempiin juhliin ja selvästi lapset olivat haltioissaan, joten onnistuttu on! Ohjelma oli kutakuinkin sama kuin poikien juhlassa: pienten hiekkasäkkien heittoa numerokoloihin, aasin hännän laittamista silmät sidottuina, aarteen etsintää ja tietysti herkkujen tuhoamista!

Mutta nyt kuvia:

 

 

Aurinkoa viikkoonne!

Merellinen illallinen

Leppoisaa sunnuntaita! Niin alkaa tämäkin viikonloppu lähenemään loppuaan. Harmi, sillä on ollut mahottoman mukavaa :) Mies saapui perjantaina illalla työmatkaltaan ja toi tuliaisiksi minulle ison laivan ja lapsille pienet laivat pulloissa <3 

Eilen aamulla lähdimme ostamaan Münchenin torilta, Viktualienmarktilta, lohta. Oli kyllä lohi hinnoissaan, mutta ostimme sitä kuitenkin, koska illalla tuli ystäväperhe syömään ja olimme sopineet merellisestä teemasta. Lisäksi ostimme marinoituja katkarapuja ja tuoretta leipää. Tässä eilisillan menu:

Alkuruoka: 

Pepperoni-ciabatta, chilitonnikalatahna ja salaatti.

Pääruoka: 

Täytettyjä lohimedaljonkeja, marinoituja katkarapuja, puna-ahventa vuohenjuustolla ja paistetut rosmariiniperunat.

Jälkiruoka: 

Minttuinen tiramisu.

Pöydän laittamiseen käytin paljon aikaa ja olin kyllä tyytyväinen lopputulokseen! Vieraat viihtyivät pitkään ja oli kyllä mukava ilta. Tänään aamusta lähdimme rannalle ja lapset räpiköivät jo vähän vedessä. Lämmintä tänään 26 astetta ja illaksi on luvattu ukkosta. Tällä viikolla on jo parina iltana aika kovastikin ukkostanut. Seuraavaksi teillekin pala meidän iltaa. Nauttikaa kuvista!

Merellistä kattausta.

Laivoja ja pari merellistä arkkua.

Tuikkukkuppeja ja etanan kotiloita (ei ollu simpukoita :D )

Tämä viinipullolaatikko on minusta tosi kiva!

Sitruunanpalaset oli minusta mukava idea lautasen reunalle. Antoi vähän väriä ja sopi merelliseen teemaan :)

Meritähti on tosi kaunis.

Pääruokaa, nami!

Illan edetessä siirryimme parvekkeelle jatkamaan iltaa.

Ilta-aurinko valaisi pöydän kauniisti.

Lopuksi vielä muistutus, että arvonta jatkuu edelleen. Tosi kivasti on uusia lukijoitakin tullut. Tervetuloa kaikki uudet lukijat!! Mukava huomata, että olette tänne löytäneet ja jääneet lukijoiksi. En varmasti viitsisi tätä blogia pitää, jos te ette täällä kävisi. Vähän ikävämpi on ollut huomata, että jotkut ovat ilmoittaneet itselleen enemmän kuin yhden arvan, mutta eivät olekaan liittyneet lukijoiksi tai linkittäneet. Google-tilin luominen on niin helppoa ja lukijaksi liittymiseen menee muutama minuutti. Rohkeasti vain tiliä luomaan ja lukijaksi klikkaileemaan! Myös facebookin puolelle ovat kaikki sydämellisesti tervetulleita! Arvontaan pääset tästä.

Aurinkoista uutta viikkoa!

Lastenhuoneen uutta ilmettä

Vautsi, ompas jo tullut paljon arvontaan osallistujia! Ihan huippua! Arvontaan ehtii vielä hyvin osallistua, ellet ole vielä osallistunut. Pääset arvontaan tästä. Tervetuloa kaikki osallistumaan! Muutamien teidän blogeissa olen jo käynyt, ja on tosi kiva ollut päästä tutustumaan uusiin blogeihin!

Näissä arvonnoissa on se hyvä puoli, että ihmiset löytävät tiensä minun blogiin ja useat teistä klikkaavat itsensä lukijaksi, mikä on tosi kivaa! Mutta myös minä pääsen tutustumaan uusiin blogeihin. Se on minusta juuri parasta tässä bloggailussa, että saa vaihtaa ajatuksia ja saada uusia ideoita. 

Eilen huusasin vähän lastenhuoneessa. Vein sinne tuon Ektorp -tuolin ja maalasin lasten pöydän päällisen, tällä kertaa, valkoiseksi :) Alla kuvia huoneesta.

Ektorppi sai tekemäni tilkkupeitteen ja entisen sohvatyynyn kaveriksi. Ja tietysti nallen :)

 

Pöydän pinta on nyt vähän aikaa valkoinen. Lapsilla vaan jotenkin se kynä aina "lipsahtaa" paperista pöydälle, ihmeellistä ;)

Mielestäni Puppy käy hyvin tuolin viereen.

Pitkän lipaston päälle laitoin Suomesta tuomani "aarrelaatikot". Tykkään varsinkin tuosta autokuvasta!

Pojan ritarikokoelma on kasvanut. Ehkä synttäreillä kasvaa vielä yhdellä, mutta sitte riittää!

 Alkaa nimittäin tila loppua lipaston päältä...

Tyttö on ihan hurahtanut hevosiin ja yksisarvisiin. On nämä kyllä kauniitakin.

Toinen vanha sohvatyyny pääsi lasten arkun päälle kera parin nallen.

Kiikkumaan pääsi tytön lempparipupu.

Oon kyllä ihmetelly, kun nämä posliiniastiat on ollu jo kaksi kuukautta ehjät! Yleensä muksut särkee kaikki alle viikossa... Tyttö kyllä keittelee ruokaa harva se hetki ja tänäkin aamuna, heti silmät auki saatuaan, huuteli äitiä kahville :)

Lipastossa roikkuu tytön uusin mekko - Puolan tuliainen.

Myös pojan uusin puku on hänen lipaston edessä. Tämäkin Puolan matkalta.

Duunaamani vaatekaappi sai lasten tummansiniset vaatteet koristeeksi (oikeestihan meillä ei ole enää kaappitilaa, siksi nämä roikkuu ovissa :D )

Helteistä päivää!

Missä on minun paikkani?

Meidän ihmisten pitää välillä miettiä, mihin suuntaan elämässä pitäisi kulkea. Välillä ovet aukeavat kuin itsestään, välillä pitää kolkutella samoja ovia moneen kertaan ennen kuin ne avautuvat. Joskus ovet pysyvät suljettuina, vaikka kovasti itse jotain toivoisi. Joskus ei itsekään tiedä, mitä oikein haluaa ja silloin voi kolkutella monia ovia ja katsoa, josko joku niistä olisi minua varten.

Viime viikolla minä kävin yhtä työpaikan ovea kolkuttelemassa, mutta -ainakin toistaiseksi- se ovi on minulta suljettu. Minulla on tällä hetkellä noista aiemmista tilanteista se, että en oikein tiedä, mitä haluaisin. Tai tiedän, mutta en tiedä, miten lähden sitä eteenpäin toteuttamaan. 

Tänä aamuna, kun katsoin nukkuvia lapsiani, tunsin, että minun paikkani on tässä - heidän rinnallaan. Olen saanut nähdä heidän jokaisen kehitysvaiheensa ja jakaa arjen heidän kanssaan. Kiitän jokaisesta päivästä! Välillä päivät tuntuvat siltä, kuin ampiainen olisi pistänyt, eikä piikki millään irtoa, mutta seuraavana päivänä sitä pistoa ei edes muista. Sitä on arki. Meidän arki. Kun tulimme Puolasta pääsiäisen jälkeen, pojalla oli ollut kova ikävä. Hän takertui minuun ja ei suostunut irrottamaan kädestäni - edes yöksi. Aamulla hän avasi silmät ja silmät loistivat ilosta: äiti olet siinä vierelläni. Hän katsoi minua ja sanoi: "äiti, tiedätkö mitä?" Nyökkäsin ja hän sanoi: "Minä kyllä rakastan sinua kovasti!". Halatessani poikaa, ajattelin, että tässä on minun paikkani, juuri nyt.

Mies sai ampiaisesta loistokuvan!

Vesi on jo niin lämmintä, että olisi voinut uida (jos olisi uskaltanut) :)


Paljon aurinkoa viikonloppuunne!