Keittiöön saatiin vihdoin ja viimein valkoinen avohylly paikoilleen, sekin oli jo kaksi kuukautta odottanut lattialla asennusta. Lapsiperheellä ei vain tahdo ikinä olla ylimääräistä aikaa, varsinkaan, kun meillä ei ole ketään jolle edes hetkeksi lapset antaa hoitoon tai edes apua näissä hommissa. Jokainen kotiäiti varmaan tietää, miten hektistä ja raskasta (vaikkakin myös tosi arvokasta ja ihanaa) kotona lasten kanssa oleminen on, mutta kuvitelkaa, että asutte ulkomailla ilman yhtään sukulaista tai tuttuja lähimaillakaan. Moni ihminen on minullekin sanonut, kuinka on varmasti hienoa ja ihanaa olla kotirouvana ja "tekemättä yhtään mitään". Sanomattakin on varmaan selvää, että nämä ihmiset eivät ole perheellisiä ja eivät ole kokeneet uuteen maahan sopeutumista. Kyllä tiedän, että ulkomailla asuminen on ihan meidän oma valintamme ja uskon siitä olevan meille paljon henkistä pääomaa samoin kuin lapsillekin hyötyä kielitaidon kannalta yms. Mutta kyllä välillä kaipaa kovastikin omaa perhettä ja ystäviä. Vaikkakin asumme ulkomailla, niin kyllä meidän arjesta on vaaleanpunaiset kuvitelmat karisseet pois heti esikoisen synnyttyä (ne ovat valkoisia nykyään ;) )!
Seuraavassa postauksessa toivottavasti kuvia uudesta purnukasta (joo, ei mulla ole muuta elämää kuin ostella tavaroita :D ) ja keittiön hyllystä.
Ilta-aurinkoterveisin,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti